Kirjaudu sisään |
Itse kriisi ei välttämättä ole toiminnan jatkon kannalta ratkaisevinta vaan se, miten se hoidetaan.
Kriisiviestintä on tehostettua viestintää kriisin aikana ja sen jälkeen.
Kriisin tunnistaminen heikoista signaaleista ei aina ole helppoa. Kuitenkin toiminnan nopeudella on ratkaiseva vaikutus kriisinhoidon onnistumisen kannalta.
Siksi kriiseihin on syytä varautua jo etukäteen. Jokainen organisaatio tarvitsee kriisiviestinnän ohjeistuksen, johon mietitty ainakin seuraavat asiat:
- Todennäköisimmät uhkakuvat
- Mistä signaaleista käynnistetään kriisiviestintä?
- Kriisiviestinnän tiedottamisketjut
- Roolit ja vastuut
- Tiedottamisen kanavat
- Julkisuuden seurannan muodot
Jokaisella organisaation työntekijällä tulee olla käsitys kriisiviestintäohjeistuksesta. Helpoin tapa varmistua tärkeimpien tietojen saatavuudesta kaikissa olosuhteissa on tehdä ohjeistuksesta erillinen tiivistelmä eli kriisiviestintäkortti. Se on syytä tehdä muotoon, jossa se kulkee helposti kaikkien mukana sekä arkena että vapaalla.
Paraskin ohje vaatii harjoittelua. Vasta kokeilemalla ohjeita käytännössä voidaan saada selville, ovatko ne todella toimivia.
Harjoituksia voidaan toteuttaa monella tavalla. Mitä todentuntuisemmat harjoitusolosuhteet voidaan järjestää, sitä enemmän harjoituksesta opitaan. Kuitenkin jo muutaman tunnin ajan puhelimitse järjestettävässä kokeilussa selviää yleensä paljon. Harjoituksen aihealueita ja kohderyhmiä on syytä vaihdella. Harjoitusten säännöllisyys on tärkeätä. Se on samalla paras tapa päivittää ohjeita.
AC-Sanaforilla on pitkä kokemus kriisiviestinnästä sekä todellisten tapausten että koulutuksen osalta. Järjestämämme kriisitilanteiden viestinnän ja johtamisen simulaatiot keräävät säännönmukaisesti osanottajilta kiittävää palautetta. Esimerkiksi HSY:n (entinen Helsingin Vesi) kanssa yhteistyömme on jatkunut jo useiden vuosien ajan. Lue lisää Referenssit-sivultamme.
